Tällaisia ovat perhekeskukset ja niiden tuomat hyödyt

Moniammatillista osaamista on nyt tarjolla saman katon alla.

Perhekeskus saattaa olla monelle nimityksenä tuntematon. Vaikka ensimmäisenä mieleen saattaa tulla jotakin neuvolan suuntaista, ovat perhekeskukset paljon muutakin.

Perhekeskukset kokoavat nimittäin yhden toimintamallin alle kaikki lasten, nuorten ja perheiden kohdennetut palvelut oli sitten kyse neuvoloista, kouluterveydenhuollosta, kuntoutuksesta, mielenterveys- tai sosiaalipalveluista.

Perheille tarjotaan kokonaisvaltaista tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Samalla perhekeskukset seuraavat lasten ja nuorten terveyttä ja kehitystä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toimii viisi perhekeskusaluetta: Espoon keskus, Niittykumpu, Leppävaara-Kauniainen, Lohja-Karkkila-Vihti ja Hanko-Inkoo-Raasepori-Siuntio-Kirkkonummi.

Perhekeskuksella tarkoitetaan alueilla toimivia lasten, nuorten ja perheiden palveluja, joista osa toimii fyysisesti perhekeskusrakennuksissa ja osa taas verkostomaisesti.

– On hyvä ymmärtää, että perhekeskukset ovat yksittäisiä palvelupisteitä laajempi toimintamalli, jolla uudistetaan palvelujärjestelmää paremmin vastaamaan lapsiperheiden tarpeita ja odotuksia, kokoomuksen aluevaltuutettu Anna Sahiluoma avaa.

Tulevaisuudessa perheiden palveluja tarjotaan yhdenmukaisemmin kuin aiemmin ja palvelupolut mietitään toimiviksi ja sujuviksi.

– Perhekeskukset ovat kohtaamispaikkoja ja palvelut löytyvät saman katon alta, aluevaltuutettu Ira Hietanen-Tanskanen (kok.) tiivistää.

Monia etuja

Perhekeskusten keskeinen etu on tietysti se, ettei samantyyppisten palveluiden takia tarvitse käydä useassa eri paikassa. Sen sijaan perheiden ja nuorten tarvitsemien palveluiden ääreen pääsee "yhden pysähdyksen taktiikalla."

– Se tarjoaa ratkaisun perheiden ja ammattilaisten tunnistamiin ongelmiin kuten palvelujen hajanaisuuteen ja koordinoimattomuuteen sekä viiveisiin avun ja tuen saannissa, Sahiluoma selittää.

Osa palveluista on kaikille avoimia kuten äitiys- ja lastenneuvola ja osa kohdennettuja palveluja kuten lastensuojelu.

Palveluiden monipuolisuus onkin perhekeskusten ydintä. Ne kattavat kaikki lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät palvelut sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palveluja.

Jos asiakas olisi esimerkiksi saapunut yhden asian vuoksi ja käynnillä ilmeneekin jokin toinen palvelutarve, hänet on niin palveluntarjoajan kuin asiakkaankin näkökulmasta vaivatonta siirtää ammattilaiselta toiselle.

Tämä moniammatillisuus korostaa aluevaltuutettujen mukaan perhekeskusten roolia uutena tapana hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin.

Erillisten asiointikäyntien vähentäminen on tietenkin myös taloudellisesti järkevää. Tiukalla olevien resurssien käyttöä on aluevaltuutettujen näkemyksen mukaan kyetty säästämään perhekeskusten avulla ilman, että asiakastyytyväisyys olisi tippunut.

Hyödyt on myös saatu verrattain pienellä määrällä fyysisiä palvelupisteitä. Niitä ovat Espoon keskuksen ja Niittykummun perhekeskukset, Kirkkonummen hyvinvointikeskuksessa toimiva perhekeskus, perhekeskukset Purje ja Aurlahti Lohjalla, perhekeskus Siuntion Sydän, Raaseporin familjecenter ja Vihti-Karkkilan perhekeskus.

Näyttääkin vahvasti siltä, että perhekeskukset ovat palvelumuotona tulleet jäädäkseen. Länsi-Uudenmaan lisäksi muiltakin hyvinvointialueilta löytyy vastaavia perhekeskuksia.

Uusi verkkopalvelu

Länsi-Uudellamaalla otetaan syksyllä 2024 käyttöön Omaperhe.fi -sivusto. Kyseessä on kansallinen verkkopalvelu, joka kokoaa perheille tarkoitetun tiedon, tuen ja palvelut yhteen paikkaan verkossa.

Palvelu tarjoaa tietoa ja ohjeita omahoitoon sekä helpottaa asiakkaan palveluihin ohjautumista. Omaperhe-palvelun ideana on tarjota yhtenäistä tietoa kaikille suomalaisille perheille.

Omaperhettä on ajateltu kattamaan sellaiset tilanteet, jolloin jokin terveyteen liittyvä asia askarruttaa nuorta tai perhettä, mutta itse perhekeskukseen lähtemiseen ei ole aikaa erityisesti haja-asutusalueella.

– Sivusto ei korvaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vastaanottoja. Tulemme jatkossakin tarvitsemaan perheille suunnattua henkilökohtaista tukea, apua ja ohjausta ammattihenkilöstön toimesta, Hietanen-Tanskanen kuitenkin muistuttaa.

Palvelulla on kuitenkin potentiaalia myös säästää veronmaksajia sikäli kun käsillä olevaan tilanteeseen ei tarvita varsinaista vastaanottokäyntiä, vaan yksinkertainen tieto tai ohje riittää. Tämä vapauttaa resursseja tilanteisiin, joissa on aidosti aihetta vastaanotolle.

Toisaalta moni on myös tottunut etäpalveluihin ja niiden vaivattomuuteen.

– Korona-pandemian tuoma etätyö muutti nopeasti ihmisten suhtautumista etäpalveluihin. Nyt asiakkaat odottavat saavansa etäpalveluja, aluevaltuutettu Sahiluoma pohtii.

– Kaikille etäpalvelut eivät sovi. Sujuvien etäpalvelujen myötä kuitenkin esimerkiksi matkustustarve vähenee ja palveluntuotanto tehostuu.

Palvelua aiotaan kehittää aktiivisesti. Tavoitteena on, että Omaperheen kautta tulee löytymään kasvava määrä digitaalisia palvelukanavia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on mukana Omaperheen kansallisessa kehittämistyössä.

Kokoomus panostaisi ennaltaehkäisyyn

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen suurin puolue kokoomus haluaa panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Tämä tarkoittaa lasten, nuorten ja perheiden kannalta tukea jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmatilanne pääsee realisoitumaan täysimääräisesti.

– Kokoomus haluaa kehittää lasten ja perheiden palveluja lapsi- ja perhelähtöisiksi, siten että palveluissa ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen painottuu, Ira Hietanen-Tanskanen kertoo.

– Kokoomukselle on tärkeää, että perheiden palvelut toimivat ja palvelut ovat perheiden saatavissa oikea-aikaisesti.

Parhaimmillaan lapset ja perheet saisivat oikea-aikaisesti juuri heille tarpeellista tukea. Tällöin vastaanottokäyntejäkin kertyisi vähemmän.

– Varhaisen tuen ja etäpalveluiden tulisi ennaltaehkäistä vaikeampia haasteita ja tarvittaessa ohjata perheet entistä sujuvammin avun oikean palvelun piiriin, Sahiluoma linjaa.

Myös kuntien kanssa tehtävä yhteistyö nähdään kokoomuksessa tärkeänä.

Kuntien ja hyvinvointialueen yhteyskohtia löytyy erityisesti varhaiskasvatuksen, koulujen, sijaishuollon ja perhekeskuspalveluiden välillä. Osa perhekeskuspalveluista tarjotaan fyysisesti kouluissa ja päiväkodeissa.

Kuntien lisäksi perhekeskukset tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi vertaistukea tarjoavaa kohtaamispaikkatoimintaa järjestetään yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja perhekeskusten välillä.

– Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on päästy jo hyvään alkuun ja yhteistyömuotoja kehitetään entisestään tulevaisuudessa, Anna Sahiluoma kehuu.

Ennaltaehkäisevä työ myös säästää kustannuksia.

– On hyvä muistaa, että perustason ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen tuottaa pitkällä aikajänteellä kustannussäästöjä kalliissa raskaammissa palveluissa.

Lapset erityissuojeluksessa

Vaikka taloustilanne niin hyvinvointialueella kuin valtakunnallisestikin on heikko, aluevaltuutetut ovat yhtä mieltä siitä, että lapsilta säästämistä pitää välttää. Palveluiden priorisointiin tulee heistä suhtautua siten, että löydetään kustannustehokkain tapa toteuttaa vaikuttavimpia palveluita.

– Lapset ovat tulevaisuus ja tulevaisuutta rakennetaan nyt, Hietanen-Tanskanen kiteyttää.

Samaan aikaan rajallisten resurssien järkevä käyttö nousee keskiöön. Tämä tarkoittaa kokoomuksen mielestä riittävän henkilöstön varmistamisen lisäksi monipuolisia palvelujen

tuotantotapoja sekä digitalisaation ja resurssitehokkaan toimitilaverkoston hyödyntämistä.

– Priorisointia on tehtävä siinä, että valitaan kustannustehokkain tapa tuottaa vaikuttavia palveluita. Luovutaan sellaisista toiminnoista ja toimintatavoista, joilla on heikko vaikuttavuus tai jotka hukkaavat ammattilaistemme aikaa ilman merkittävää hyötyä asiakkaalle, Sahiluoma esittää.

Hietanen-Tanskanen on puolestaan huolissaan palveluiden ylikeskittämisestä. Hänestä palveluiden tulisi olla mahdollisimman lähellä lasten ja perheiden arkea.

– Osalla perheistä matkat esimerkiksi neuvolaan voivat tulla todella pitkiksi, jos kaikki keskitettäisiin. Liikkuva neuvola voisi tarjota apua ja neuvontaa matalalla kynnyksellä esimerkiksi ostoskeskuksessa, päiväkodissa tai kirjastossa, hän miettii.

Pääasia on kuitenkin molempien mielestä sen varmistaminen, että avun pyytämisessä ja saamisessa on matala kynnys. Tämä on myös perhekeskusten idea.

Teksti: Akseli Lehtonen
Artikkeli on julkaistu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Sinituuli-lehdessä 2/2024.