Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kehittyy vain rohkeilla päätöksillä

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisistä – ja siitä, kuinka hoitoon pääsy on vaikeutunut. Nämä haasteet ovat todellisia, mutta on tärkeää ymmärtää, että tilanne ei ole samanlainen kaikilla hyvinvointialueilla. Vaikka hyvinvointialueiden tilanne on vaikea, hyvinvointialueiden välillä on eroja. Me Länsi-Uudellamaalla olemme hyvässä tilanteessa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella olemme lähteneet järjestelmällisesti ja ennakoivasti kehittämään palveluita, jotta pystymme turvaamaan laadukkaat ja saavutettavat palvelut myös tulevaisuudessa. Täällä on uskallettu tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan alueen palveluiden kestävyys pitkällä aikavälillä. Länsi-Uudellamaalla on tällä valtuustokaudella tehty tiukkoja päätöksiä uskoen, että ne kantavat tulosta ja tie eteenpäin helpottuu. Tämä on vaatinut rohkeutta ja sitoutumista, mutta me luotamme siihen, että pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.

Väestön ikääntyminen, kasvavat palvelutarpeet ja tiukka taloustilanne asettavat meidät samojen haasteiden eteen kuin muutkin hyvinvointialueet. Tähän tilanteeseen ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua, mutta Länsi-Uudellamaalla olemme päättäneet, että emme jää odottamaan, vaan tartumme toimeen. Meidän tavoitteemme on vahvistaa perustason palveluja, sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja kehittää palveluketjuja niin, että asiakkaan näkökulmasta palvelu toimii yhtenä kokonaisuutena. Samalla täytyy varmistaa, että hyvinvointialueen talous pysyy hallinnassa ja resurssit riittävät myös tulevaisuudessa. Tämä vaatii jatkuvaa tasapainoilua, mutta meillä on jo näyttöä siitä, että määrätietoinen työ alkaa tuottaa tulosta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on otettu käyttöön useita konkreettisia uudistuksia, jotka tukevat näitä tavoitteita. Esimerkiksi perhekeskusmalli tuo lapsiperheiden palvelut saman katon alle ja helpottaa avun hakemista. Samalla olemme kehittäneet digitaalisia palveluita, jotka helpottavat erityisesti reuna-alueilla asuvien asiointia ja tarjoavat monelle nopeamman väylän hoitoon. Digitaaliset palvelut vapauttavat resursseja perinteisistä vastaanotoista sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Uusien toimintamallien joukossa on myös yksityissektorin lääkäreiden käyttö ammatinharjoittajina julkisessa terveydenhuollossa. Tämä joustava malli on parantanut lääkärien saatavuutta ja samalla tehnyt julkisesta terveydenhuollosta houkuttelevamman työympäristön ammattilaisille.

Talouden tasapainottaminen on yksi keskeisistä vastuistamme. Rahoitus ei kasva samaa tahtia kuin palvelutarpeet, joten meidän on jatkuvasti etsittävä uusia keinoja palvelujen tuottamiseen tehokkaammin. Länsi-Uudellamaalla on panostettu kustannustehokkaiden ratkaisujen etsimiseen muun muassa palveluverkon kehittämisellä, digipalveluiden lisäämisellä ja uusilla yhteistyömalleilla. Talouden hallinta ei ole erillinen asia vaan osa jokapäiväistä päätöksentekoa, jossa jokainen ratkaisu punnitaan myös pitkän aikavälin näkökulmasta.

Tulevaisuuden hyvinvointialue rakennetaan määrätietoisella kehittämisellä, tiiviillä yhteistyöllä ja rohkeilla ratkaisuilla. Uskon, että yhdessä henkilöstön, asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa voimme rakentaa palvelut, jotka toimivat arjessa – ja kestävät myös tulevaisuuden paineet.

En halua keskittyä vain selviytymiseen, vaan haluan olla mukana rakentamassa jotain parempaa. Tämä vaatii päätöksiä, priorisointeja ja joskus vaikeitakin valintoja. Tärkeintä on, että suunta on selvä: asiakaslähtöisemmät, sujuvammat ja kestävämmät palvelut kaikille länsiuusmaalaisille.