Energiatulevaisuus edellyttää fiksuja ratkaisuja

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut energian riittävyyden ja hinnan sekä julkiseen keskustelun että kotimaan ja EU:nkin politiikan keskiöön. Yksikään moderni yhteiskunta ei toimi ilman energiaa. Energian merkitys yhteiskunnan toiminnalle on kriittinen. Siksi ei ole yhdentekevää millaista energiapolitiikkaa Suomessa jatkossa teemme. Fiksuilla valinnoilla mahdollistamme sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpää ja reilumpaa tulevaisuutta.

Mikä muuttuu?

Monikin asia. Ensiksikin, perinteisen energiantuotannon poistuessa tarvitsemme energia-alalle uudenlaista osaamista ja innovaatioita. Tarvitsemme mittavia investointeja koulutukseen, uusiin teknologioihin, energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen. Osaajapula uhkaa energia-alaakin. Toiseksi, Suomi on asettanut tavoitteeksi saavuttaa vähähiilisyyden 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvalla ja päästöttömälllä energialla. "Matkaa" voi kutsua siirtymäksi vähähiilisyyteen. Vähähiilisyystavoitteella on suuri markkinoita, yrityksiä ja investointeja ohjaava vaikutus, joka tulee heijastumaan yhteiskuntaan yhä voimakkaammin. Kolmanneksi, vaikka energiamme tulevaisuudessa onkin vähäpäästöistä tai päästötöntä, mitään energiaa ei kannata tuhlata. Lisäksi kaikilla energiantuotantomuodoilla, myös uusiutuvilla, on ympäristö- ja muita vaikutuksia. Esimerkiksi Uudellamaalla kaavoitettaessa voi perustellusti kysyä missä määrin rajallista maapinta-alaa kannattaa käyttää aurinkoenergiapuistoihin, jotka eivät tuota energiaa silloin, kun sitä talvipakkasilla kipeimmin tarvitaan

Energia-alan osaajana näkemykseni on, että siirtymä vähähiilisyyteen on samalla tavalla välttämätön yhteiskunnallinen muutos kuin digitalisaatio. Siirtymässä on onnistuminen on niin kuluttajien kuin koko Suomen etu ja suuri mahdollisuus. Suomalaisyritysten ja teollisuutemme palveluita ja tuotteita voidaan viedä maailman markkinoille. Meillä on siis paljon sellaista osaamista, jolla on kysyntää markkinoilla rajojemme ulkopuolellakin. Tätä kautta voimme yhdeltä osin rahoittaa / kustantaa hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut.

Keinoina vähähiilisyyteen siirtymisessä, jotka seuraavan hallituksen tulisi toteuttaa näen:

• ydinenergialain uudistamisen ja teknologianeutraalin sääntelyn luvituksen helpottamisen,
• tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamisen,
• uusien teknologioiden käyttöönoton edistämisen
• monipuolisen energiapaletin vahvistaminen
• siirtoyhteyksien lisääminen sekä
• vakaan ja ennustettavan investointiympäristön synnyttämisen.

Julkisen sektorin keskeisin tehtävä on luoda puitteet, kuten vakaa ja ennustettava investointiympäristö sekä reilut markkinat. Yksityisellä sektorilla taas on avainrooli investointien toteuttamisessa. Aikaisemmin kuluttajien ei ole juurikaan tarvinnut miettiä energian hintaa, koska sähkö on ollut niin edullista. Tulevaisuudessa energian hinta tulee vaihtelemaan aiempaa voimakkaammin ja lisäämään kulutusjoustoja. Joustoilla tarkoitetaan sähkönkulutuksen vähentämistä silloin kun sähköntuotannosta on pulaa.

Kuluttajien rooli energiajärjestelmässä korostuukin tulevaisuudessa entisestään, kun itse kunkin täytyy entistä enemmän siirtyä ajattelemaan ei vain käyttämämme energian kokonaismäärää, vaan myös oman sähkönkulutuksenme ajoitusta, jotta kulutuspiikkejä voidaan tasata niinä hetkinä, kun sähkö on kallista. Tulevaisuudessa energiankuluttajista tulee yhä enemmän energian tuottajia ja kulutusjouston mahdollistajia.

Muutos on mahdollisuus

Tarvitsemme tulevaisuudessa entistä fiksumpaa energiapolitiikkaa ja toimenpiteitä, joilla edellä kuvaamani muutoksen mahdollistamme. Varmistamalla riittävän energiaomavaraisuuden ja kustannustehokkaan siirtymän vähähiilisyyteen varmistamme kohtuullisen energian hinnan ja maltilliset sähkölaskut, modernisoimme teollisuutta ja yritystoimintaa, synnytämme uusia työpaikkoja toimeentuloa sekä turvaamme verotulot ja siten hyvinvointipalvelujemme rahoituksen jatkossakin.